Elämää Pirkan Opistossa

Valontekijän harrastuksesta tuli kokopäiväinen työ

Valosuunnittelija Roope Ruoho kävi Pirkan opiston teatterikoulua noin viisi vuotta, jonka aikana hän uppoutui paitsi näyttelemiseen ja teatteriin myös valaisutekniikkaan.

- Löysin valosuunnittelun puolivahingossa, kun leikin valoilla teatterikoulussa naperona. Valopöydissä oli paljon hienoja nappuloita ja toimintoja, jotka innostivat kokeilemaan, leikkimään ja testaamaan. Hoidin teatterivaloja ryhmämme esityksissä useaan otteeseen opettajani Jarmo Skönin iloksi  ja joskus suruksi, Roope kertoo.

Teatterin lavalta yleisön taakse ja valojen ääreen

Roope oppi Pirkan opiston teatterikoulun ja Nokian lukion laitteiden kanssa valosuunnittelun perusteet ja myöhemmin hankki myös omaa kalustoa. Mentorina ja kehityskaverina hänellä oli Pirkan opiston av-mestari Arje Mulari.

- Teimme Arjen kanssa valoshown monena vuotena Pirkan opiston tanssikoulun kevät- ja joulunäytöksiin. Tanssinäytösten valojen asentaminen ja ohjelmointi oli kova ja opettavainen koulu, sillä samoja tiloja käyttivät muutkin ryhmät ja meillä oli aina rajallinen aika järjestää valot paikalleen, harjoitella ja hienosäätää. Yöunet jäivät monesti vähiin, mutta esitys saatiin aina valmiiksi.

Roope kävi lukion loppuun, jonka jälkeen hän on keikkaillut valosuunnittelijana kokopäiväisesti.

- Tietyssä vaiheessa huomasin, että kisällistä oli tullut mestari ja hain töitä suuremmista kuvioista, alan firmoilta ja festivaaleilta yms.  Niinpä myös tapahtumavalaisun koulutus alalta jäi minulta käymättä, kun työtilaukset veivät minut kokopäivätöihin suoraan lukiosta. Tapahtumavalaisussa parasta on oman työn liikkuvuus ja keikkojen vaihtelevuus. Matkustan ympäri Suomea ja teen tapahtumia laidasta laitaan. Autosta on tullut väistämättä kuin toinen kotini.

Valosuunnittelijan tavoite on aina sama

Roopen tavoite on joka keikalla aina sama: tuoda esiintyjän ja esityksen parhaat puolet esiin, olipa kyseessä sitten kesäfestarit, näytelmä tai firman pikkujoulut.

- Analysoin esityksiä ja kehitän niille visuaalisen ilmeen käyttäen erilaisia valoja, värejä, liikettä, rytmiä ja muita efektejä. Taitava valosuunnittelija ymmärtää, että toimiva tapahtumavalaisu tukee esityksen teemaa ja nostaa esiin hetkiä esityksestä, jotka voisivat muuten mennä ohi yleisöltä.  Valosuunnittelija on palveluammatissa: Valot eivät ei ole esityksen stara, vaan ne tukevat lavalla olevaa esiintyjää.

Roopen viesti nuorille taidekoululaisille

Intensiivinen keikkaelämä vaatii tekijältään tietynlaisen luonteen:
- Tällä alalla on paljon värikkäitä persoonia ja hurttia huumoria, joten kyky ottaa rennosti on elintärkeä, töitä tehdään rennosti mutta tosissaan. Malttia ei kannata menettää, vaikka tilaisuuksia siihen tulee varmasti vastaan.

Uraltaan Roope odottaa paljon ja tulevaisuudensuunnitelmat kasvavat koko ajan.

- Koronan jälkeen keikat palasivat takaisin suurin tilauksin ja keikoista ei ole ollut pulaa. Haluan kehittyä ja tehdä aina vain isompia keikkoja ja tapahtumia. Jänniä juttuja on toivottavasti tulossa, joistain niistä en voi oikein kertoa, mutta kansainväliset kuviot voivat kohta kutsua.

Roope kannustaa opiston nykyisiä osallistujia ja oppilaita uskomaan itseensä.

- Hauskaa tässä onkin, että löysin tämän ammatin puolivahingossa, ja kuvioni valosuunnittelijana ovat kehittyneet kuin itsestään lumipallon lailla. Into aihetta kohtaan ja halu kehittyä vievät pitkälle. Viestinä nuorille taidekoululaisille sanoisin, että tehkää itsellenne tärkeitä asioita vastaanväittäjistä huolimatta. Ongelmat on tehty ratkaistaviksi ja esteet ylitettäviksi.

Teksti ja kuvat: Kalle Saarinen