Elämää Pirkan Opistossa

Ura huipentui Pirkan opistossa

- Parasta arkityötä on, kun kurssit saadaan järjestettyä, ne täyttyvät opiskelijoista ja siten opiston opettajat työllistyvät.

Kesäkuussa eläköityvän Pirkan opiston rehtorin Matti Korolaisen mielestä ennakkoluuloton ja lannistumaton asenne on onnistumisen edellytys.

- Verkostoyhteistyö eri toimijoiden ja päättäjien kanssa on tärkeää. Pitää uskoa yhdessä tekemisen voimaan ja niihin synergian etuihin, joita yhdessä voidaan saavuttaa.

Omakohtainen opiskelu työn ohessa on tuonut rehtorille ymmärrystä aikuisopiskelijan arkeen sekä antanut lisää näkökulmaa kansalaisopistotyöhön.
 

 
Pitkän linjan ammattilainen

Syntyjään kymenlaaksolainen Korolainen valmistui nuorena matkailualan merkonomiksi. Muutaman vuoden päästä hän suoritti Mikkelissä nuorisosihteeritutkinnon. Myöhemmin Korolainen opiskeli työn ohessa ensin avoimessa yliopistossa, sitten varsinaisena opiskelijana ja valmistui 1990-luvulla kasvatustieteiden maisteriksi.

Korolainen työskenteli matkailu- ja kulttuurialalla ennen kuin siirtyi kansalaisopistoihin. Hän toimi kulttuurisihteerinä muun muassa Lopella ja Orivedellä. Ennen siirtymistä Pirkan opistoon työ kansalaisopistossa tuli tutuksi Orivedellä, Kouvolassa ja Ylöjärvellä ja Hyvinkäällä.

- Olen aina pitänyt haasteista. Oman 40 vuoden työuran mielenkiintoisimmat projektit ovat olleet Pirkan opiston toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen sekä Hämeen Härkätie -kehittämisprojekti, jossa toimin kuuden vuoden ajan edistämässä alueen kulttuuria ja matkailua.

Kolmen opiston fuusio

Työ Pirkan opistossa on ollut näköalapaikka, sillä Korolainen on toiminut opiston rehtorina käytännössä koko sen kymmenvuotisen olemassaolon ajan.

Pirkan opisto perustettiin vuoden vaihteessa 2012–2013 ja Korolainen aloitti rehtorina toukokuussa 2013. Uusi opisto muodostettiin Nokian työväenopistosta, Lempäälä-opistosta ja Pirkkala-opistosta, jotka toimivat neljässä kunnassa – Nokialla, Lempäälässä, Vesilahdessa ja Pirkkalassa.

Alku oli haastavaa, koska kolmen erilaisen toimintakulttuurin yhteensovittaminen ei
tapahtunut hetkessä. Henkilöstö ja tuntiopettajat olivat tottuneet erilaisiin käytäntöihin, myös opiskelijoiden odotukset poikkesivat toisistaan.

- Yritysjohtajat sanovat, että onnistuneessa fuusiossa menee viisi vuotta. Voin allekirjoittaa sen: ensimmäiset viisi vuotta olivat työläitä, mutta toiset viisi vuotta sujuvia.

Nyt opisto on vakiinnuttanut asemansa ja se tunnetaan maanlaajuisesti. Se on yksi Suomen suurimmista kansalaisopistoista. Kiitos kuuluu henkilöstölle, joka on kehittänyt toiminnan laatua ja monipuolista kurssitarjontaa. Sisältöjen lisäksi opisto panostaa erityisesti saavutettavuuteen ja viestintään.

- Olen onnistunut rekrytoimaan ammattitaitoista, sitoutunutta ja kehitysmyönteistä
henkilöstöä, mitä pidän suurimpana onnistumisenani rehtorina.

Kansa pienoiskoossa

Pirkan opisto kattaa koko elämänkaaren: kursseja järjestetään vauvamuskareista
senioritansseihin. Se on kaikille avoin matalan kynnyksen paikka, jossa erilaisista taustoista tulevat ihmiset voivat harrastaa ja opiskella.

- Olemme monituotetavaratalo, joka järjestää toimintaa kaikenlaisille ihmisille ja josta jokainen voi löytää oman juttunsa.

Toiminta-alueella asuu yli 80 000 asukasta ja opiskelijoita on kursseilla noin 12 000
vuodessa. Opiskelijat, joista enemmistö on keski-ikäisiä naisia, käyvät keskimäärin kahdella kurssilla. Ryhmissä opiskelevien lisäksi opistolla on yksilöopiskelijoita musiikin opetuksessa.

Kansalaisopistojen rooli vaihtelee opistoittain. Pirkan opistossa on vuodessa lähes 2000 kurssia. Valtaosa kursseista on harrastustavoitteisia, mutta esimerkiksi kielissä ja tietotekniikassa opittua voi hyödyntää myös ammatillisesti. Uusimpana tulokkaana kurssitarjottimelle ovat tulleet osaamisperusteiset opintopistekurssit, joista voi myös saada suoritusmerkintöjä. Idea elinikäisestä oppimisesta jaetaan vapaa-ajan lisäksi nykypäivänä myös työelämässä ja ammatillisessa koulutuksessa.

Yleissivistävän opetuksen lisäksi Pirkan opisto antaa taiteen perusopetusta taidekouluissa: musiikkiopistossa, tanssi-, kuvataide-, teatteri- ja mediataidekoulussa.

- Taiteen perusopetus on pitkäkestoista ja tasolta toiselle etenevää, joka luo omat haasteet. Olemme saaneet hyviä opettajia, koska sijaitsemme kasvualueella. Pirkanmaan vetovoimaisuus on helpottanut rekrytointia.

Vapaa aikatauluista

Korolainen sanoo olevansa työorientoitunut ihminen. Tästä huolimatta hän kokee, että nyt on aika luopua ja siirtyä niin sanottuun kolmanteen ikään.

- Päällimmäisenä tuntemuksena on vapaus: voin itse päättää, mitä teen ja milloin.
Todennäköisesti en pysty laakereillani lepäämään, vaan osallistun johonkin yhteiskuntaa rakentavaan toimintaan.

Korolainen aikoo myös viettää enemmän aikaa perheen ja harrastusten parissa. Hän aikoo liikkua, nauttia luonnosta, käydä kulttuuritapahtumissa, konserteissa, teatterissa ja näyttelyissä sekä matkustella. Lisäksi puuhastelu ulkona ja puutarhanhoito ovat lähellä sydäntä.

Seuraajaansa hän haluaa kannustaa pitämään Pirkan opiston lippua korkealla. Lopuksi hän vielä rohkaisee omalla motollaan: asioilla on tapana järjestyä.

teksti: Riitta Jussila

kuvat: Kalle Saarinen