Mielen hyvinvointia voi vahvistaa
Voimme itse vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Arjen pienillä päätöksillä, kuten lepäämällä riittävästi ja syömällä terveellisesti voimme huolehtia voimavaroistamme. Nukkuminen, syöminen, jutteleminen toisen kanssa, liikkuminen ja rentoutuminen ovat elämän perusasioita, jotka muodostavat psyykkisen toimintakyvyn.
- Jos eilen tuli valittua huonosti, esimerkiksi valvottua liian myöhään, voi tänään valita paremmin, sanoo MTEA-ohjaaja, sosionomi Johanna Nieminen.
Vapaaehtoisesta mielenterveystyön ammattilaiseksi
Nieminen tekee työtä, joka käy yksiin hänen arvojensa kanssa. Hän toimii Mieli ry:n valtakunnallisen kriisipuhelimen päivystäjänä, joogaopettajana sekä mielenterveyden kouluttajana.
Työ mielenterveyden parissa alkoi vapaaehtoistyöntekijänä. Niemisen innostuttua alasta, kävi hän tukihenkilökoulutuksen. Lisää ammattitaitoa karttui ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksesta, josta hän valmistui 2014. Valmistumisen jälkeen tuore sosionomi työskenteli Rauman kriisikeskuksessa ja kävi MTEA-ohjaajan koulutuksen.
Mielenterveyden ensiapu®1 (MTEA 1) -koulutuksia Nieminen on ohjannut vuodesta 2016 ja vuodesta 2017 Mielenterveyden ensiapu®2 (MTEA 2) -koulutuksia. Kurssien ohjaamiseen vaaditaan MTEA -ohjaajakoulutus.
Nieminen on opettanut mielenterveyden ensiapukoulutuksia Pirkan opistossa vuodesta 2018. Lisäksi hän käy kotiseutunsa yläkouluilla pitämässä mielenterveyden oppitunteja.
Voimavaroja kansalaistaitokursseilta
Mielenterveyden ensiapukurssit sopivat kaikille taustasta riippumatta. MTEA 1 Mielenterveys elämäntaitona -kurssi käsittelee mielen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. MTEA 2 Haavoittuva mieli -kurssilla käydään läpi erilaisia mielen häiriöitä.
- Kurssien tavoitteena on antaa tietoa sekä poistaa mielenterveyden stigmaa ja siten normalisoida mielenterveysasioita.
Yhden kurssin kesto on 14 oppituntia, eli kaksi päivää. Tutkitun tiedon lisäksi sisällössä on pari- ja ryhmäkeskusteluja sekä yksilötehtäviä. Voimavarakeskeinen ykköskurssi alkaa siitä, kun osallistujat pohtivat ja määrittelevät yhdessä sitä, mistä mielenterveys koostuu.
Perusasiat vaikuttavat mielenterveyteen
Emme aina muista, että elämän perusasiat ovat yksinkertaisia. Arjen rutiinit ovat tärkeitä, koska siten elämässä pysyy rytmi. Kun perusta on kunnossa, arki sujuu ja mieli voi hyvin.
- Itsetuntemus auttaa säätelemään stressiä ja toimimaan itselle parhaaksi. On ratkaisevaa ymmärtää, että olemme erilaisia. Se, mikä on toiselle positiivista stressiä, voi toiselle olla negatiivista.
Tunnetaidot ovat elämäntaitoja. Kun opimme tunnistamaan tunteemme, opimme tunnistamaan myös toisten tunteet. Ne eivät koskaan ole vääriä; kaikki tunteet ovat sallittuja. Oleellista on, osaammeko hallita käytöstämme eli pystymmekö purkamaan tunteemme rakentavasti.
- Elämän perusasioihin kuuluu resilienssi eli sopeutumiskyvykkyys. Se tarkoittaa sitä, kuinka selviydymme vastoinkäymisistä ja kriiseistä. Mitä enemmän omassa mielessä on joustovaraa, sitä paremmin löytyy ratkaisuja. Taito pyytää ja hakea apua auttaa selviämään vastoinkäymisistä.
Hyvinvoinnin vuoksi kannattaa keskittyä niihin asioihin, joille voi ja aikoo tehdä jotakin. Jos asialle ei itse voi mitään, sen murehtiminen ei hyödytä.
Myös ihmissuhteet ja vuorovaikutus kuuluvat elämän perusasioihin. Jokaiselle on tärkeää tuntea kuuluvansa johonkin joukkoon, sillä ihminen ei ole yksin pärjääjä.
Omannäköinen elämä
Koulutuksissa puhutaan raskaista ja vaikeista asioista. Ne eivät kuitenkaan ole terapiaryhmiä, vaikka keskustelut ovat usein vapauttavia.
Osallistujat saavat olla myös hiljaa. Niemisen mukaan ilmassa leijuu suurimmaksi osaksi ilo, koska jokainen saa olla oma itsensä eikä puhumisen pakkoa ole.
- Kouluttajana opin joka kerta uutta. Parasta tässä työssä on ihmisten kohtaaminen.
Kiukaisissa maaseudulla asuvalle Niemiselle luonto ja sen läheisyys ovat oman mielenterveyden kulmakiviä. Omiin arvoihin sopiva työ sekä ihmissuhteet ja terveelliset elämäntavat kuuluvat myös niihin.
Yhteisöllisyys kannattelee
Nieminen on huomannut, että koronan myötä ihmisten kohtaamiset ovat entistä tärkeämpiä. Hän on huolissaan nuorista, jotka ovat etäopiskelun vuoksi jääneet yksin.
- Nuori kaipaa rinnalleen aikuista kulkiessaan kohti aikuisuutta. Jos lähi-ihminen puuttuu nuoren elämästä, pitäisi muiden aikuisten tukea häntä. Nuori löytää voimavaransa, kun hän kokee olevansa hyväksytty ja kuuluvansa johonkin joukkoon.
Nieminen peräänkuuluttaa yhteisvastuullisuutta. Sen lisäksi, että pidämme itsestämme huolta hyvillä arjen valinnoilla, voisimme huomioida myös muita. Voisimme aidosti kysyä toisten kuulumisia ja olla valmiita kuuntelemaan.
Teksti: Riitta Jussila
Kuvat: Kalle Saarinen
Takaisin uutisiin
