Elämää Pirkan Opistossa

Puukon tekijällä vain taivas on rajana

.

.

- Valmistan puukkoni itse alusta alkaen, koska en halua käyttää mitään valmista. Taon terät, valan helat sekä valmistan kahvan ja tupen itse. Ainoastaan nahan parkitsemiseen aikani ei riitä, sanoo keväällä puukkosepäksi valmistunut puukontaonnan opettaja Harri Lundgren.

Lundgrenilla menee yksinkertaisimmankin puukon valmistamiseen useita työtunteja. Ensimmäisen käsin tehdyn puukon lisäksi 42-vuotiaalla perheenisällä on kaikkiaan 368 valmista puukkoa.

Puukot ovat käyttöesineitä

Pikkupoikana Lundgren vuoleskeli isänsä kanssa jonkin verran. Vuonna 2010 hän meni Nokian työväenopistoon (nykyinen Pirkan opisto) puukontaonnan kurssille, koska halusi valmistaa käyttöpuukon. Tuon kurssin jälkeen puukkosepän käsistä on valmistunut erilaisia puukkoja tasaiseen tahtiin.

- Minulla on aina ollut jonkinlainen mieliteko puukkoihin. Metsällä ollessani tuumasin, että olisi mukavaa, jos vyöllä olisi itse tehty puukko.

Harrastus vei miehen mennessään. Lundgren tykästyi puukonteon monipuolisuuteen ja loputtomiin mahdollisuuksiin. Mielenkiintoa lisäsi tutustuminen puukkomestareiden vaalimiin perinteisiin työmenetelmiin. Puukon valmistuksessa kädentaitaja voi haastaa itsensä yhä uudestaan harjoittelemalla lisää ja työstämällä yhä vaikeampia materiaaleja.

- Omissa puukoissani erikoisimpiin materiaaleihin kuuluu moottorisahan ketju, josta olen takonut puukon terän. Puukon kahvan olen tehnyt jääkiekosta ja farkkukankaasta. Puukkoon voi hyvin käyttää kierrätysmateriaaleja, esimerkiksi auton laakeriteräs on erittäin hyvää puukkoterästä. Myös vanhan potkukelkan jalaksista voi takoa puukon teriä.

Lundgren ei tee puukkoja hyllyille pölyttymään, vaan aina käytettäviksi. Yleispuukot ovat tavallisimpia. Historialliset puukot, joita valmistetaan muinaislöydösten pohjalta, sopivat esimerkiksi keskiaikaharrastajille. Uniikit puukot sopivat lahjoiksi. Niihin Lundgren liittää henkilökohtaisen, lahjan saajalle avautuvan tarinan.

Puukkojen lisäksi puukkoseppä takoo sormuksia, vyön solkia sekä jonkin verran muita koruja.

Harrastuksesta tuli toinen ammatti

Lundgren opettaa puukontaonnan kurssilla Pirkan opistossa Lempäälässä. Opetustilana toimii Sääksjärven koulun teknisen työn luokka.

- Ympyrä on sulkeutunut. Nyt saan itse opettaa puukontaontaa ja siten jatkaa perinnettä. Sanallisen opetuksen ohella tykkään näyttää työvaiheet käytännössä.

Nokian Renkailla päivätyössä käyvä mies opettaa puukontaontaa ja tekee puukkoja sivutoimisesti. Taideteollisuusalan ammattitutkinto, jonka Lundgren suoritti Raision seudun koulutuskuntayhtymässä, on antanut puukkosepän pätevyyden.

Puukontaonnan kurssi sopii kaikille. Lundgrenin kurssilla noin puolet osallistujista on ensi kertaa tekemässä puukkoa. Opiskelijan pitää olla kiinnostunut puukon tekemisestä, muita vaatimuksia ei ole. Pitkäjänteisyyttä tosin tarvitaan, koska puukko ei synny yhdessä illassa. Kaikkine työvaiheineen puukon tekemiseen on varattu koko lukuvuosi syksystä kevääseen.

- Kurssilla opiskelijat oppivat käsittelemään hiiliterästä ja muita metalleja sekä puuta ja nahkaa. Terän taonnassa yhteydessä opetellaan teräksen lämpökäsittelyä. Muita metalleja, esimerkiksi pronssia, käytetään puukon heloihin. Puukon kahva valmistetaan usein puusta ja puukon tuppi nahasta. Rosteripuukkoa ei kurssilla pysty tekemään haastavan lämpökäsittelyn vuoksi.

Työ vaatii hyvät suojaimet: silmä- ja kuulosuojat sekä haalarit ja hanskat ovat välttämättömät. Jokainen saa tehdä mieleisensä puukon. Moni tekee hiiliteräksestä peruspuukon, joka sopii yleiskäyttöön. Kurssilla voi tehdä myös jonkin historiallisen aikakauden puukon.

Puukkokulttuuri elää

Itse käsityönä tehty puukko on vaihtoehto tehdasvalmisteisille puukoille. Käsillä tekeminen antaa hyvän vastapainon vaikkapa istumatyötä tekevälle. Puukonteko vaatii keskittymistä ja kehittää kädentaitoja monipuolisesti.

Puukko on Suomessa perinteinen työkalu, jota on käytetty monessa eri työssä. Se kuuluu suomalaisuuteen – muissa kielissä ei ole vastaavaa sanaa. Ulkomailla puhutaan veitsistä, mutta suomalaisen puukon näköisestä veitsestä käytetään joskus termiä puukko-knife.

Suomen Puukkoseura ry ylläpitää suomalaista puukkokulttuuria sekä vaalii perinteisiä kädentaitoja järjestämällä puukonteon kilpailuja, näyttelyitä ja koulutuksia. Puukontaonnan SM-kisat on vuosittaisten Puukkopäivien kohokohta. Lundgren sai kisoista pronssia vuonna 2019 ja hopeaa vuonna 2022. Seuraavaksi puukkosepät kisaavat Nuutajärvellä toukokuussa 2023. Myös Kauhavalla järjestettäville puukkofestivaaleille Lundgren on osallistunut.

Entä kiinnostaako Lundgrenin omia poikia puukontaonta? - Vanhemman pojan kanssa olemme aloittaneet takomaan puukon terää. Jatkamme takomista sitten, kun poika itse haluaa.

teksti: Riitta Jussila
kuvat: Kalle Saarinen