f

 

Blogi Lintu

Lähetä tekstejä julkaistavaksi:

anne.sallinen@nokiankaupunki.fi 

                                                                                                                                                                                               Teos: Roosa Rahkonen

                                                                                                                                                                                

Retkelle luontoon!

 


Talviluonnon päivänä 4.2.2017 nautitaan luonnosta teemalla ”Sukella talveen”
www.luonnonpaivat.fi/info/sukellatalveen
www.luonnonpaivat.fi/

Jos lumi on jo ehtinyt sulamaan, niin suuntaa vaikka tulentekopaikalle talvipiknikille. Yhdistetään talviluonnon päivään teema ”Syödään yhdessä”.
On lunta tai ei, niin ”Hyvän mielen metsäkävely” onnistuu. Jo viisi minuuttia metsässä vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiin, lisää hyvän olon tunnetta ja ehkäisee riskiä sairastua mielenterveysongelmiin. Lähde metsäkävelylle ja ammenna rauhaa sekä voimaa luonnosta.

Jos meillä on lumionnea, niin talviluonnon päivänä nautitaan lumesta, kenties pyrystäkin, mahdollisesti revontulista ja kaamoksen väistymisestä. Kannattaisi kokeilla lumikenkäilyä, pilkkiä tai pulkkamäkeä. Muistathan turvallisuuden!
Etsi tapahtumakartalta (www.luonnonpaivat.fi/haetapahtumia) esim. maailman suurimpia hiihtokouluja. Ota ystävät mukaan ja lähde laturetkelle. Talvipäivän huipentaa hyvät eväät - nauti!
Tai voit pulahtaa avantoon! Lähde kokeilemaan kaverin kanssa turvallista talviextremeä ja rentouttavaa mindfullnessia. Bongaa avantouinti-tapahtuma läheltäsi tai järjestä itse paukkupakkasuinti.

Mieti idea ja järjestä oma tapahtumasi, osallistu lähiympäristösi tapahtumiin tai lähde kaverin tai perheen kanssa luontoon yhdessä. Tai vie luontoon joku, joka sinne ei muuten pääse.

Jaa tunnelmasi #luonnonpaivat.

Nautitaan luonnosta ja ystävien seurasta!

Kristiina Suojakari
(ympäristöalan asiantuntija, Pirkan Opiston luennoitsija)

Euroopan jätteen vähentämisen viikko

 

Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa vietetään jälleen 19. - 27.11.2016

http://ewwr.fi/
Euroopan jätteen vähentämisen viikko on Euroopan yhteinen tempaus materiaalitehokkuuden, kiertotalouden ja luonnonvaroja säästävän arjen puolesta. Suomi on mukana jo seitsemättä kertaa.
Tämän vuoden Euroopan yhteinen teema on pakkausjätteen vähentäminen. Viikon aikana järjestetään esimerkiksi tavaranvaihtotoreja, tempauksia, viestitetään ja kampanjoidaan ruokahävikin vähentämiseksi.

Tässä muutamia esimerkkejä:

Pirkan Opisto järjestää avoimen luennon Lempäälässä
Miten voimme arjen valinnoilla vaikuttaa luonnonvarojen säästämiseen ja jätekuorman pienentämiseen?
ti 22.11.2016 klo 17.30-20.00, Lempostupa, Tampereentie 10 , Lempäälä

Miten voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa materiaalitehokkuuteen, kiertotalouteen ja luonnonvaroja säästävään arkeen? Kaatopaikalle päätyvän jätteen vähentäminen, luonnonvarojen säästäminen ja kestävämpi talous ovat vuosi vuodelta tärkeämpiä tavoitteita. Niiden saavuttamiseksi kuulet luennolla muutamia käytännön vinkkejä uudelleen käytöstä, kierrättämisestä ja tavallisista arjen valinnoista. Saat myös ideoita oman tai organisaation kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen tekemiseen. Tervetuloa!

Tavaranvaihtopäivä Tampereella
Lauantaina 19.11. kello 10-14 Moreenian tavaranvaihtopäivässä vaihdetaan leluja ja muita ehjiä, puhtaita ja hajuttomia tavaroita. Lelut ja muuta ehjät, puhtaat ja hajuttomat tavarat vaihtavat omistajaa Moreeniassa. Käynti 2. kerroksen saliin patosillan kautta. Tapahtuman järjestävät Ekokumppanit ja Pirkanmaan Jätehuolto ja se avaa Euroopan jätteen vähentämisen viikon.

Piirun Rakennusosien vaihtopäivä Tampereella 23.11.
Lojuuko nurkissasi vanhoja ikkunoita, peiliovia, helloja, Porin Matteja, uuninluukkuja, salpoja tai muita rakennusosia? Laita tavara kiertoon! Tuo tullessasi turhat osat ja vie mennessäsi tarpeelliset keskiviikkona 23.11. klo 14 – 18. Paikka: Uittajankatu 10, Tampere
Järjestää: Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys ry

Tänä vuonna uutta on Fiksu pakkaus -kampanja, johon voivat osallistua ihan kaikki.
Meidät kuluttajat haastetaan miettimään omia kulutustottumuksiamme, välttämään ylipakattuja tuotteita ja jakamaan esimerkkejä fiksuista pakkauksista #fiksupakkaus -tunnisteella sosiaalisessa mediassa. Viimeistään nyt kannattaa tehdä oikeita valintoja. Miten Sinä osallistut kampanjaan? Minä ainakin olen lopettanut kaupan muovikassien ostamisen. Pieneen tilaan mahtuvat kestokassit ovat käytännöllisiä ja hyvännäköisiäkin. Niitä voi käyttää yhä uudelleen ja uudelleen ja pestä tarvittaessa.

Tähteitä nolla! -kampanja haastaa alakoulujen oppilaat vähentämään roskiin menevää ruokaa. Kampanjassa opastetaan lempeästi ottamaan lautaselle vain sen verran kuin aikoo syödä. Samalla muistutetaan, kuinka tärkeä asia ruoka on meille kaikille ja ettei sitä kannata tuhlata heittämällä roskikseen.

Myös tätä, Tähteitä nolla -kampanjaa, voimme jokainen itsekin toteuttaa. Ei vain nyt viikon aikana, vaan ottaa se tavaksi toimia.

Tervetuloa mukaan! Tehdään jälleen yhdessä vähemmällä enemmän!

Kristiina Suojakari
(ympäristöalan asiantuntija, Pirkan Opiston luennoitsija)

 

Terveellinen työ- elämän eri vaiheissa ja reilun kaupan viikko

 

Kestävää kehitystä lokakuun viikolla 43

Joka vuosi lokakuussa viikolla 43 vietetään Euroopan työsuojeluviikkoa
Vuosien 2016–2017 Terveellinen työ -kampanjaa vietetään nimellä ”Terveellinen työ – Elämän eri vaiheissa”, jonka järjestäjä on Euroopan terveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA).

Joka vuosi lokakuussa (viikolla 43) vietettävä Euroopan työsuojeluviikko on jokaisen Terveellinen työ kampanjan kohokohta. Eri puolilla Euroopan unionia ja myös muualla maailmaa järjestetään satoja tapahtumia, joihin on mahdollisuus osallistua. Työterveys ja -turvallisuus ovat niitä asioita, joita meidän pitää jatkuvasti huomioida, ei siis pelkän yhden viikon aikana. Työturvallisuusasioista ei tingitä, ei koskaan. Työterveys ja -turvallisuus ovat yhteinen asia. Hyväksi Sinulle. On hyväksi myös tuottavuudelle.

Onnistunut työterveydestä ja -turvallisuudesta huolehtiminen on hyväksi työntekijöille, liiketoiminnalle, organisaatioille ja koko yhteiskunnalle. Modernin työpaikan paineiden ja vaatimusten keskellä työterveyden ja -turvallisuuden tärkeys saattaa helposti unohtua. Kuten Eurooppa 2020 -strategiassa kuitenkin todetaan, turvallinen ja terveellinen työympäristö on erityisen tärkeää työvoiman potentiaalin ja sitoutuneisuuden sekä yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tarvitaan hyvät työskentelyolosuhteet, joiden avulla työelämän parempi laatu ja työhyvinvointi voidaan varmistaa. Työn tulee olla turvallista.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto: Kun terveenä ikääntyminen varmistetaan työssä, työntekijöiden elämä sujuu hyvin, työ sujuu hyvin ja ikääntyminen sujuu hyvin.
https://www.healthy-workplaces.eu/fi

Myös Reilun kaupan viikkoa vietetään joka vuosi lokakuussa viikolla 43
Reilun kaupan järjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Tavoitteena on viljelijöiden ja työntekijöiden turvattu ja kestävä toimeentulo sekä mahdollisuus päättää itse omasta tulevaisuudestaan. Kampanjaviikkoa on vietetty jo yli kymmenen vuotta, joinain vuosina jopa kaksi kertaa. Myös muualla maailmassa vietetään Reilun kaupan viikkoa.
Viikon tarkoituksena on muistuttaa kaikkia suomalaisia Reilun kaupan olemassaolosta ja siitä, miten kukin meistä voi omilla ostosvalinnoillaan vaikuttaa. Vaikutusmahdollisuuksia on olemassa.
Tällä hetkellä Suomessa on saatavilla noin 1700 erilaista Reilu kauppa -sertifioitua tuotetta. Reilun kaupan tuotteita myyvät niin tavalliset ruokakaupat, erikoisliikkeet kuin verkkokaupatkin. Tuotevalikoimaan voit tutustua: http://www.reilukauppa.fi/tuotteet/

Muista turvallisuus ja vaikutusmahdollisuutesi.

Kristiina Suojakari
(ympäristöalan erikoisammattitutkinnon opiskelija, Pirkan Opiston luennoitsija)

Energiansäästöviikko

 

Energiansäästöviikkoa vietetään viikolla 41 eli 10. - 16.10.2016.
Motiva on järjestänyt energiansäästöviikon jo vuodesta 1997. Energiansäästöviikon Motivan nettisivut ja ilmoittautuminen tapahtumiin palvelevat parhaiten kuntia, yrityksiä, oppilaitoksia ja muita yhteisöjä. Jos yhteisösi ei vielä ole mukana, niin vielä ehtii ilmoittautua. Kotitaloudet ovat erityisen tervetulleita viettämään energiansäästöviikkoa Motivan Facebook-palveluun.
Jokainenhan meistä voi viettää omaa energiaviikkoaan, kuukauttaan tai vuottaan. On hyvä muistaa muutamia käytännön vinkkejä energian säästämiseen. Näin energiaa säästyy ”kuin itsestään”:
Sammuta turhat valot. Valitse lamppu ja valaisin käyttötarkoituksen mukaan. Vaihda lamput energiatehokkaiksi ja hanki energiatehokkaita laitteita. Opettele sammuttamaan laite kun et enää tarvitse sitä. Käytä virranhallinta-asetuksia tehokkaasti. Irrota matkapuhelimen laturi pistokkeesta latauksen jälkeen.
Laita vesihana kiinni esim. käsien saippuoinnin ajaksi, hampaiden harjauksen ajaksi. Ota pikaiset suihkut. Vältä kylpyammeen täyttämistä. Huolehdi, että vesihanat ovat kunnossa. Pienikin vesivirta aiheuttaa satojen eurojen vuosittaisien kustannuksen.
Minimoi ruokahävikki. Älä hamstraa tarjouksista. Hanki Sinulle sopivia pakkauskokoja. Vältä kauppaan menoa nälkäisenä. Suunnittele. Ota lautasellesi vain se määrä ruokaa, minkä ajattelet jaksavasi syödä.

Suosi lähellä tuotettuja. Suosi ympäristömerkittyjä tuotteita.

Suosi joukkoliikennettä ja ota hyötyliikunta tavaksi, niin kuntosikin kohenee. Yhdistä automatkoja yhdeksi reissuksi. Käytä kimppakyytiä.

Kierrätä Sinulle tarpeettomat tavarat. Vältä turhan ostamista.

Anna itsellesi jokin energiansäästö lupaus. Haasta vaikka ystäväsikin. On mielenkiintoista sitten verrata miten onnistuitte.

Tämä on tosi mielenkiintoinen energiadieetin tsekkauslista (Motiva): http://www.energiansaastoviikko.fi/…/ekayton_pikadieetti_tu…
Aurinkoisia syyspäiviä toivotellen
Kristiina Suojakari
(ympäristöalan erikoisammattitutkinnon opiskelija, Pirkan Opiston luennoitsija)

Mikä on "aivojen kuntosali"?

Mitä oppiminen on? Mitä muutoksia aivoissa tapahtuu soittaessa ja laulaessa? Miten opettajana auttaisin oppijaa käsityön, musiikin ja taiteen keinoin?

Näitä oppimisen kannalta keskeisiä, samalla mittaamattoman suuria kysymyksiä tulee Pirkan opistolle kanssamme pohtimaan aivotutkija Minna Huotilainen Uppsalan yliopistosta. Minna Huotilainen on noussut lehtien otsikoihin mm. käsitöiden yhteydestä aivojen hyvinvointiin, musiikin stressiä lievittävistä vaikutuksista ja aikuisten värityskirjavillityksestä.


Minna Huotilainen 600px
Minna Huotilainen


Mitä oppiminen on?


Uusin aivotutkimus tuo kiehtovaa, uutta tietoa siitä, mitä oppiminen on. Seuraava kysymys onkin, miten oppimista voidaan edistää?


Tarkastellaanpa asiaa aivojen kannalta. Oppiminen vaatii uuden tiedon omaksumista, taidon harjoittelua ja toiminnallista tekemistä. Aivot tarvitsevat myös aikaa järjestää uusi opittu tieto ja taito aiemmin opittujen yhteyteen aivojen hermosoluverkostossa. “Pois-oppimisen” sijaan tulisikin puhua vanhan tiedon ja uuden opitun tiedon ja taidon yhteen sulauttamisesta ja kokonaiskuvan muodostamisesta. Sulauttaminen tapahtuu paitsi toiminnallisissa tilanteissa myös lepoaikoina ja erityisesti unen aikana.


Mitä ovat oppimisen lukot ja miten ne kierretään?


Käsityön, musiikin ja taiteen käyttäminen oppimisen apuvälineenä ja menetelmänä saa tukea aivotutkimuksen tuloksista. Saman asian käsitteleminen tiedollisin ja taidollisin keinoin on vahvin ja pysyvintä osaamista tuottava menetelmä. Käsityön, musiikin, taiteen ja liikunnan avulla voidaan kiertää oppimisen lukkoja, jotka liittyvät esimerkiksi lukivaikeuteen, oppimisvaikeuksiin, motivaation ongelmiin sekä luovan ajattelun ja ongelmanratkaisun lukkiutumiseen.


Mitä muutoksia aivoissa tapahtuu soittaessa ja laulaessa?


Musiikillisen harjoittelun on osoitettu aivotutkimuksissa saavan aikaan positiivisia muutoksia aivojen rakenteessa ja toiminnassa. Muutokset liittyvät uusien musiikillisten taitojen harjoittelemiseen, kuten soittamiseen ja laulamiseen. Musisointi muuttaa aivojen rakennetta ja toimintaa laajemmin kuin pelkästään musiikkiin liittyen. Samantyyppisiä tuloksia on myös muista taidemuodoista ja liikunnasta. Taito- ja taideaineet näyttäytyvät aivotutkimuksen valossa “aivojen kuntosalina”, paikkana, jossa tietyt harjoitteet vahvistavat oppimisen mekanismeja, jotka ovat sitten käytettävissä “kuntosalin” ulkopuolellakin.


Taito- ja taideaineet eivät siis ole täyteaineita, vaan nykyaikainen tehokkaan oppimisen ja hyvinvoinnin parantamisen menetelmä. Aivojen hyvinvoinnin merkitys korostuu lapsuuden kehitysaskelissa, stressaavassa kouluiässä, opiskellessa, aivoihin vaikuttavien sairauksien yhteydessä sekä ikääntyessä.


Haluatko kuulla lisää aivojen ja oppimisen kiehtovasta maailmasta innostavasti ja käytännönläheisesti, uusimman tutkimustiedon valossa?


Minna Huotilaisen kaikille avoin luento "Avaa aivosi oppimaan musiikin, käsityön ja taiteen keinoin" lauantaina 1.10.2016 klo 10.00-11.30 Pirkan opiston opistoasemalla Nokialla (Nokian valtatie 25). Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista.


Luennolle voi myös osallistua etänä omalta laitteelta: http://kol.adobeconnect.com/piropverkkoluennot/


Teksti pohjautuu Minna Huotilaisen kirjoitukseen "Aivot ja oppiminen".

Kiehtovan uuden oppimisen terveisin,
Eeva Suutari-Saatsi, koulutussuunnittelija

Ajankohtaista KEKE-asiaa elokuussa

 

Elokuun lopulla tapahtuu

Kesäloma on jo monen kohdalta vietetty ja paluu arkeen on alkanut. Toivotaan kuitenkin, että aurinkoa ja lämpöä vielä riittäisi.
Jo neljättä Suomen luonnon päivää vietetään elokuun viimeisenä lauantaina 27.8.2016. On järjestetty tapahtumia, https://www.luonnonpaivat.fi/haetapahtumia/# joihin voit tutustua. Voit myös ilmoittaa oman tapahtumasi tapahtumakartalle. Osallistu tai lähde yhdessä kaverin tai perheen kanssa luontoon. Patikoikaa, menkää vaikka sieneen tai marjaan. Eväsretki luontoon on kiva kokemus kaikille. Ihaile luonnon kauneutta. Ota valokuvia.

Lauantaina 27.8. vietetään jälleen siivouspäivää. On taas hyvä päivä laittaa itselle tarpeeton tavara kiertoon. Tässä tarkemmin: http://siivouspaiva.com/. Myyntipaikan voi ilmoittaa kirjautumalla sisään karttasivulla http://siivouspaiva.com/fi/users/sign_in ja merkitsemällä paikan karttaan. Paikan ilmoittaminen ei ole pakollista, mikäli kirpputorin pitää kotona tai muussa yksityistilassa, mutta kuitenkin suositeltavaa, jotta ihmiset löytävät paikalle.

Osallistu Hävikkiviikkoon! Kuluttajaliitto järjestää tänä vuonna jo neljättä kertaa valtakunnallisen Hävikkiviikon 29.8. - 4.9.2016. Hävikkiviikko-kampanjan tavoitteena on kannustaa kaikkia ruokahävikin vähentämiseen ja ruuan arvostuksen lisäämiseen. Pelkästään kotitaloudet heittävät syömäkelpoista ruokaa roskiin noin 140 miljoonaa kiloa vuosittain. Tämä on 24kg/hlö. Minkälaisen lupauksen hävikin pienentämiseksi Sinä tekisit?

Elokuisin terveisin,
Kristiina Suojakari
(ympäristöalan erikoisammattitutkinnon opiskelija, Pirkan Opiston luennoitsija)

Kansallinen siivouspäivä lähestyy

 

Muistathan Siivouspäivän 28.5.

Lauantaina 28.5 on hyvä päivä laittaa itselle tarpeeton tavara kiertoon. Antaa sille uuden kodin.
Siivouspäivä on kierrätyksen, vanhojen tavaroiden ystävien ja kaupunkikulttuurin uusi juhlapäivä. Siivouspäivä muuttaa kaupungit isoiksi kirpputoreiksi ja markkinoiksi, joille kuka tahansa voi tuoda ylimääräiset tavaransa myytäväksi tai annettavaksi. Tässä tarkemmin: http://siivouspaiva.com/
Kuka tahansa voi kaupata tavaroitaan kaduilla, pihoilla tai kodeissa ja shoppailla itselleen päivän parhaat löydöt.
Myyntipaikan voi ilmoittaa kirjautumalla sisään karttasivulla http://siivouspaiva.com/fi/users/sign_in
ja merkitsemällä paikan karttaan. Paikan ilmoittaminen ei ole pakollista, mikäli kirpputorin pitää kotona tai muussa yksityistilassa, mutta kuitenkin suositeltavaa, jotta ihmiset löytävät paikalle.

Tapahtumalla ei ole virallista järjestäjää, vaan jokainen osallistuja on oman myyntitapahtumansa järjestäjä. Jokainen on myös vastuussa omien jälkiensä siivoamisesta.
Yksityishenkilöt voivat käyttää Siivouspäivän nimeä ja logoa vapaasti tapahtuman yhteydessä:
http://siivouspaiva.com/info/materiaalit

Keväisin terveisin,
Kristiina Suojakari
(ympäristöalan erikoisammattitutkinnon opiskelija, Pirkan Opiston luennoitsija)

PS: Siivoamista, kierrättämistä, lajittelua tehdään opistossa nyt todella paljon, kun samaan aikaan muutamme pois Kanavan koululta Lempäälässä ja Lauttalan koululta Nokialla. (opiston lisäys Kristiinan tekstiin)

Taidon päivän tempaus Kanavan koululla

 

Taidon päivän tempauksessa Lempäälässä Kanavan koululla oli touhua ja tohinaa.

Yksi päivän aiheista oli tekstiilien kierrätys. Niin lakikin sen sanoo, että tarkoituksena on… vähentää jätteen määrää sekä edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Paras jätehän on se syntymätön jäte. Jos jätettä kuitenkin syntyy, niin jätteeksi muuttunut tarpeeton tuote voidaan hyödyntää ja käyttää uudelleen sellaisenaan. Käyttökelpoiset tavarat voi myydä kirpputorilla tai netissä tai antaa ne tutuille, jolloin tuotteet löytävät uuden elämän kierrätyksen sijaan. Hyvin suosittua on lahjoittaa tarpeeton vaate tai kodin tekstiili hyväntekeväisyyteen. Huomioitavaa kuitenkin on se, että tuotteen pitää olla ehjää, puhdasta, siis käyttökelpoista, sellaista minkä voisit antaa ystävällesi.

Jos vaate on jo päässyt kuntonsa puolesta tiensä päähän, on seuraava vaihtoehto jätteen kierrätys. Kierrätyksessä tekstiilit valmistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi mm. kemiallisesti uuttamalla uudeksi kuiduksi, mekaanisesti käsittelemällä mm. karstaus, repiminen tai tuunaamalla uudenlaiseksi tuotteeksi.

Suomen ympäristökeskus (SYKE): ”Tekstiilijäte tulisi hyödyntää uusiomateriaaleiksi erityisesti kemiallista kierrätystä lisäämällä. Tehostetun kierrätyksen etuna on neitseellisiin raaka-aineisiin perustuvan tuotantotarpeen väheneminen, mikä vähentää myös ympäristökuormitusta.”

Tällä hetkellä tekstiilijätteen keräys/kierrätys ei ole isossa mittakaavassa valtakunnallisesti mahdollista. Joitakin kokeiluja on jo käynnistetty mm. selluloosaliuos kuidutetaan Valkeakoskella vanhassa viskoositehtaassa. Kuidusta valmistetaan lanka ja langasta materiaali, josta valmistaan uusi Seppälän mallisto.

Sekä Lounais-Suomessa pilotin käynnistivät Lounais-Suomen Jätehuolto, Turun ammattikorkeakoulu, Turun kaupunki, Sitra, Jätelaitosyhdistys ja Ekokem: Vuoden 2016 alusta alkaen kuluttajilla on mahdollisuus tuoda käytöstä poistetut vaatteet ja kodintekstiilit maksutta Lounais-Suomen Jätehuollon jätekeskuksiin ja lajitteluasemille. Käynnistyvässä keräyspilotissa luodaan toimiva poistotekstiilien keräysjärjestelmä ja selvitetään tekstiilien kierrätysmahdollisuudet aina pk-yrityksistä suuren mittaluokan käsittelijöihin.

Texvex poistotekstiilipankit (Texvex Forssa, Texvex Loimaa, Texvex Turku ja Sampola Hämeenlinna) vastaanottavat poistotekstiiliä kuluttajilta, lajittelevat tekstiilin ja myyvät ja luovuttavat sitä eteenpäin. Texvex poistotekstiilipankkeihin saa viedä puhdasta ja kuivaa tekstiiliä, kuten vaatteita, verhoja, pöytäliinoja yms. kodintekstiilejä. Tekstiilissä olevat reiät tai pesussa lähtemättömät tahrat eivät kuitenkaan ole este tekstiilin tuomiselle. Texvexit eivät ota vastaan huonekaluja, patjoja, peittoja, tyynyjä tai mattoja. Tekstiilit hyödynnetään sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Tekstiiliä hyödynnetään sellaisenaan uusiokäytössä tai se kierrätetään esimerkiksi osana vaatetta tai asustetta.

Tässä muutamia mahdollisuuksia Pirkanmaalla:
Tampereella Nextiili -pajalle Nekalaan voi viedä puhtaat ja kuivat vaatteet, liinavaatteet ja muut kodintekstiilit (reiät ja pesussa lähtemättömät tahrat eivät haittaa), ehjät ja siistit laukut, kengät ja käsityötarvikkeet. Nestiili paja vastaanottaa kuluttajilta tekstiileitä ja lajittelee ne laadun mukaan. Osa lahjoitetaan kouluille ja päiväkodeille sekä osa myydään kuluttajille ja ekoyrittäjille.

Lempäälässä Marjamäessä LeVeTeksissä tekstiilejä kerätään ja laitetaan hyötykäyttöön. LeVeTeksiin otetaan vastaan puhtaita, niin ehjiä kuin rikkinäisiä ja kuivia kodintekstiilejä sekä vaatteita, myös langat ja käsityötarvikkeet ovat tervetulleita. Osa palautetaan uudelleenkäyttöön ja osa kierrätetään materiaalina. LeVeTeks antaa materiaalia koulujen ja päiväkotien askartelukäyttöön maksutta. Lisäksi sen tavoitteena on mahdollistaa osaltaan tekstiilialan innovaatioita tarjoamalla materiaalia edelleen sitä jalostaville yrityksille ja yrittäjille. Yksityishenkilöt voivat myös ostaa pajalta poistotekstiilejä kilohinnalla.

Suomen ympäristökeskus (SYKE): ”Sekä uudelleenkäyttö että kierrätys ovat ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja kuin tekstiilin hyödyntäminen energiana. Tekstiilien ja tekstiilijätteen toimittaminen keräykseen tulisi tehdä kuluttajille mahdollisimman helpoksi ja selkeäksi niin, että uudelleenkäyttöön soveltuvat tekstiilit ja tekstiilijäte pidetään erillään.”
Toimenpiteitä, joilla voit vaikuttaa tekstiilijätteen määrään ja niiden aiheuttamaan ympäristökuormitukseen:
• Hanki vaatteita harkiten ja vain tarpeeseen.
• Valitse kestäviä vaatteita.
• Suosi käytettyjä tai kierrätysmateriaaleista valmistettuja vaatteita neitseellisistä materiaaleista valmistettujen vaatteiden sijaan.
• Huolla ja tuunaa vaatteita, niin että ne kestävät pitkään.

Kierrätyksellä on merkitystä
Jokainen pieni teko on tärkeä – myös yhden ihmisen – jotta kierrätys kokonaisuudessaan toimii tehokkaasti ja järkevästi.

Mitä useampi ohjaa itselle tarpeettomat tekstiilit oikein, sitä enemmän saamme hyvää materiaalia talteen. Näin vähenee tarve käyttää täysin uutta materiaalia.
Tekstiilien kierrätyksellä on mahdollista vähentää ympäristövaikutuksia koko tekstiiliketjussa, myös raaka-aineiden tuotannossa.

Kevätterveisin
Kristiina Suojakari
(ympäristöalan erikoisammattitutkinnon opiskelija, Pirkan Opiston luennoitsija)

 

Terveisiä "Kiehtova kierrätys"-kurssilta Lempäälästä

 

KIEHTOVAA KIERRÄTYSTÄ

"Tämä on ihanaa!" - voiko opettaja saada sen mukavampaa palautetta
kurssilaiselta?

Olemme värkänneet vessapaperihylsyistä kransseja ja enkeleitä, maitopurkeista taiteilimme upeita kuusia jouluksi. Mikään materiaali ei ole kierrätyskurssillamme yhdentekevää, poisheitettävää roskaa. Oikein kun kierrätysvaihde pääsee hurjaksi, kaikki ympärillä oleva "roska" muuttuu visioissa potentiaaliseksi työstettäväksi materiaaliksi. Aikansa palvelleet tarjottimet voi maalata tyylikkäiksi liitutauluiksi ja käytöstä poistuneet pellavaliinat voi värjätä ja ommella asuksi.

Olemme myös uppoutuneet farkkujen maailmaan. "Rakensimme" yhteistyössä vanhoista farkuista mm. tunikoita. Todellakin, kutsuisin valmistustekniikkaa rakentamiseksi, sillä ensin sommitellaan useista farkuista ehyttä kyseisen kurssilaisen vartalolle sopivaa pintaa etu-ja takakappaletta varten. Ei ole yhdentekevää, missä kohtaa farkun paksut saumat kohtaavat tai mihin kohtaan sommitellaan hienot takataskut! Sommitellut kappaleet muotoillaan kurssilaisen päälle. Näin muotolaskokset ja saumat asettuvat oikeille paikoille ja tunikan linjat saadaan kohdilleen. Ja eipä sitten enää muuta kuin ompelukone surraamaan ja kohta
pääseekin uusi tunika päällä hurraamaan!

Ympäristöasia jatkuu

 

 

Muistathan lajitella oikein

On todella hienoa havaita, että jätteiden oikeaoppinen lajittelu ja kierrättäminen kiinnostavat. Tietoa asiasta halutaan. Nyt olivat Pirkkalalaiset hakemassa ohjeita ja vinkkejä oikeanlaisesta lajittelusta ja kierrättämisestä. Innostusta löytyy.
Nythän on jo kielletty mm. biojätteen ja tekstiilien vieminen kaatopaikalle. Biojätteen polttamisesta, miten kallista se on, on kirjoiteltu. Mieluumminhan siitä kannattaa tehdä multaa tai tulevaisuudessa biokaasua. Siis lajittelethan sekajätteen ja biojätteen erikseen.
Tekstiilien kierrättäminen ja hyödyntäminen on osoittautunut, ainakin näin alkuvaiheessa, hankalaksi. Hyväkuntoisen, mutta tarpeettoman, vaatteen voi vaikka myydä kirpputorilla, lahjoittaa tai viedä ekopisteiden vaatekeräykseen. Pitää kuitenkin huomioida, että vaatteet pitää olla puhtaita ja ehjiä. Turha laittaa esim. nyppyyntynyttä neuletta. Vaatteiden pitää olla myyntikuntoisia. Tuunaaminenkin on mielenkiintoista. Muutamia tekstiilijätteen vastaanottajia/hyödyntäjiä on Pirkanmaallekin ilmaantunut mm. Nextiili – paja Tampereelle, LeVeTeks Lempäälään. Tässäkin pitää muistaa se, että vaatteet pitää olla puhtaita ja kuivia.
Pakkausjäteasetus on tullut voimaan vuoden 2016 alusta. Puhdas ja kuiva muovipakkausjäte pitää nykyään kerätä erikseen. Tässä lajitteluohjetta:
Kotitalouden tyhjiä, puhtaita ja kuivia muovipakkauksia
• Elintarvikkeiden muoviset pakkaukset mm. voirasiat sekä leikkele-, juusto- ja valmisruokapakkaukset ja jogurttipurkit,
• Muovikassit, -pussit ja -kääreet
• Pesuaine-, shampoo- ja saippuapakkaukset
• Muovipullot, -kanisterit ja -purkit, litistettyinä

Huolellisella lajittelulla on merkitystä. Jokainen pieni teko on tärkeä – myös Sinun – jotta kierrätys kokonaisuudessaan toimii tehokkaasti. Mitä useampi meistä lajittelee jätteet oikein, sitä enemmän saamme materiaalia talteen. Näin vähenee tarve käyttää täysin uutta materiaalia. Vain oikein lajitellut pakkausjätteet (mm. muovi, lasi, metalli, kartonki) voi käyttää materiaalina uusien tuotteiden valmistamiseen.
Kevätterveisin
Kristiina Suojakari
(ympäristöalan erikoisammattitutkinnon opiskelija, Pirkan Opiston luennoitsija)

Ympäristöasiaa

 

Ympäristö ja siitä huolehtiminen kiinnostavat


Pidin luennon jätteiden lajittelusta Nokian Kerholassa sekä Lempäälän Kanavan koululla. Teemana olivat jätehuoltomääräykset sekä oikeaoppinen lajittelu höystettynä käytännön nikseillä jätekuorman vähentämiseen. Osallistujia oli yllättävän paljon. Syntyi paljon keskustelua ja kokemusten vaihtoa.
Erityisesti jätteiden lajittelu, kierrätys ja hyödyntäminen kiinnostivat. Biojätteen sekä tekstiilijätteen kaatopaikkakielto puhutti. Kysymyksiä tuli myös uudesta pakkausasetuksesta, mikä astuu voimaan vuoden 2016 alusta. Sen mukaanhan puhdas ja kuiva muovipakkausjäte pitää jatkossa kerätä erikseen. Sähkö- ja elektroniikkaromun eli SER :in vastaanotto tuntui joistakin hieman vieraalta. Vastaanottopisteitähän on, mutta eivät aina kovin helposti löydettävissä. Erityyppisten lamppujen lajittelu koettiin vaikeaksi. Käytössä on loisteputkia, energiansäästölamppuja, ledejä ja vielä hehkulamppujakin. Osa on vieläpä vaarallista jätettä.
Jokapäiväistä ympäristönsuojelutoimintaa tehdään kotona, työpaikoilla, kouluissa päivittäin niin paljon, että usein työtä ei edes mielletä ympäristönsuojelutyöksi. Jätteiden oikeanlainen lajittelu on juuri sitä.
Ensisijaisesti on kyllä vähennettävä syntyvän jätteen määrää. Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa vietetään jälleen syksyllä 21.–29.11.2015.
Oli hienoa havaita, että asia kiinnostaa ja tietoa halutaan. Tunnetaan vastuumme.

Syysterveisin,
Kristiina Suojakari
(ympäristöalan erikoisammattitutkinnon opiskelija, Pirkan Opiston luennoitsija)

 

Opettajien kesäkoulu Ateenassa 6.-13.6.2015

Opettajien Kesäkoulu Ateenassa 6.-13.6.2015

OKKA säätiö on opetus-, kasvatus, ja koulutusalojen säätiö, jonka ”tarkoituksena on toimia opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen kehittämiseksi, vaikuttavuuden lisäämiseksi, arvostuksen kohottamiseksi, tieteellisen tutkimuksen edistämiseksi ja taidekasvatuksen tukemiseksi.”

Säätiön tavoitteena on myös kansainvälisyyden lisääminen koulutustoiminnassa ja siksi säätiö järjesti pilottikurssina opettajien kesäkoulun Ateenassa 6.-13.6. 2015. Tähän kesäkouluun saattoivat hakea kaikkien kouluasteiden opettajat varhaiskasvatuksesta aina ammattikorkeakoulujen opettajiin saakka.

Lähetin hakemuksen heti, kun sivu avautui netissä. Hakemuksia tuli kaikkiaan yli 170 ja kymmenen opettajaa valittiin mukaan siten, että eri oppiaineet ja kouluasteet tulisivat mahdollisimman hyvin edustetuiksi. Pääsin mukaan kurssille ja olin ainoa vapaan sivistystyön edustaja ja samalla ainoa tekstiiliopettaja. Matkakumppanini edustivat varhaiskasvatusta, perusopetusta, lukio-opetusta sekä ammattikorkeakoulutusta. Matkan johtajana toimi Jouko Karhunen, joka on ollut mukana säätiön hallituksesta.
Jokainen matkalle valittu valmisteli esityksen ennakkoon sovitusta aiheesta. Näitä olivat mm. kreikkalainen ruokakulttuuri, luonto ja eläimet sekä kreikan kieli. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi facebook-ryhmän perustajaksi ennen matkaa sekä matkan aikana valokuvaajaksi. Nämä etukäteen valitut esitelmät soviteltiin muun matkaohjelman lomaan. Facebook oli tiedotuskanava matkallelähtijöiden kesken ja sieltä myös saimme tiedon muutamasta ohjelmanmuutoksesta. Matkan jälkeen kaikki ovat ladanneet kuvat sinne kaikkien vapaaseen käyttöön.

Ateena oli matkakohde, koska Suomen Ateenan Instituutti oli oiva yhteistyökumppani säätiölle. Instituutti järjesti vierailukohteet, toimi isäntänä ja heidän tiloissaan pidettiin kaikki matkaohjelmaan kuuluneet luennot. Ohjelman suunnittelusta vastasivat instituutin johtaja Jari Pakkanen sekä tutkijaopettaja Vesa Vahtikari.
Viikon ohjelma olikin tiivis mutta saimme rautaisannoksen tietoa Kreikasta, sen rikkaasta historiasta sekä nykypäivästä monesta eri näkökulmasta Ohjelma oli rakennettu niin, että joka toinen päivä vierailtiin kaupungin ulkopuolella ja joka toinen päivä tukikohtanamme oli instituutti. Tämä oli hyvä järjestely, sillä jo kesäkuussa Ateenassa oli kuuma. Samaan aikaan Ateenassa oli ryhmä suomalaisia historian opettajia ja osa opintoretkistä tehtiin yhdessä heidän kanssaan.

Kuva 1. Instituutin johtaja Jari Pakkanen kertomassa rakennuksen historiasta.
Kuva 1. Instituutin johtaja Jari Pakkanen kertomassa rakennuksen historiasta.

 

7.6.
6.6. oli matkapäivä Suomesta Ateenaan mutta jo heti 7.6. ohjelmassa oli koko päiväretki Aeginan saarelle Pireuksen satamasta. Laivamatka kesti tunnin. Saarella Vesan opastuksella tutustuimme Aphaian temppeliin. Temppelin yhteydessä on museo, jonka aarteita katsoessa ei voi kun haukkoa henkeä! Tähän retkeen sisältyi myös patikointiosuus ja samalla saaren kasvillisuuteen tutustuminen. Aiginan saarella on ollut asutusta jo 3000-luvulla eKr. Aiginalaisilla oli hyvä laivasto 500- ja 600-luvuilla eKr ja he kävivät vilkasta kauppaa. Ateena oli kiinnostunut rikkaasta saaresta ja pakotti sen liittymään Deloksen liittoon ja Perikles puolestaan karkotti saaren asukkaat ja siirsi sinne ateenalaisia 431 eKr. Saarta ovat hallinneet myös Sparta, Theba, Makedonia ja Akhaijan liiton valta ennen roomalaisia.
Afaian temppelin alue on alun perin ollut kulttialue, jossa jumalatarta on palvottu avoimen taivaan alla 1300-luvulta eKr lähtien. Terassi ja sitä ympäröivä muuri on rakennettu n. 700 eKr. Tulipalon jälkeen uusi temppeli rakennettiin n. 500-480 eKr. Monet 1800-luvun tutkijat ovat arvelleet temppelin olleen pyhitetty joko Zeus Panhelleniokselle tai Athenelle mutta 1901 löydetty piirtokirjoitus varmisti temppelin Afaian temppeliksi. Afaia oli kreetalaisen Britomartiksen aiginalainen nimi. Hän oli neitsyt, joka pakeni häntä himoinnutta kuningas Minosta mereen ja nousi maihin Aiginalla.

Okka2 (kopio)
Kuva 2. Aphaian temppeli Aeginan saarella.

 

Okka3 (kopio)

Kuva 3. Kukkaloistoa patikointipolun varrella Aeginan saarella.

8.6.
Seuraavan päivän teemana oli historiallinen Kreikka. Etukäteen olimme lukeneet oheismateriaalin ja tätä täydensi Vesa Vahtikarin luento. Tämän jälkeen tutustuimme uuteen Akropoliin museoon ja sen todella laajaan esineistöön. Museo on melko uusi, hienosti tehty ja se onkin saanut kansainvälisen palkinnon, ansaitusti. Museossa oli mm. kivinäytteitä niistä mineraaleista, joita käytettiin väriaineiden valmistamiseen. Jännittävä kapine oli myös puinen laite, jolla määriteltiin mittasuhteita veistoksien valmistuksessa. Mieleeni tuli lapsuuteni piirrostikku, jolla pystyi suurentamaa, pienentämään tai kopioimaan piirustuksia!

Okka4 (kopio)
 Kuva 4. Mineraalinäytteitä, joista värit valmistettiin.

 

Okka5 (kopio)
Kuva 5. Apuväline veistosten mittasuhteiden määrittelemiseksi.

 

9.6.
Tiistaina 9.6. lähdimme aikaisin aamulla yhdessä historian opettajien kanssa Mykenen rauniokaupunkia ja Epidaurosta kohti. Mykene sijaistee n. 90 km:n päässä Ateenasta ja kuuluu UNESCOn maailmanperintökohteisiin. Matkalla pysähdyimme ihmettelemään Korintin kanavan korkeutta ja sieltä avautuvia huikaisevia näkymiä. Bussimatkakin hyödynnettiin; Vesa kertoi matkalla kreikkalaisesta draamasta ja kielestä.

Okka6 (kopio)
 Kuva 6. Korintin kanava.

 

Okka7 (kopio)
Kuva 7. Mykenen kuuluisa leijonaportti.

 

Okka8 (kopio)

Kuva 8. Epidauros.

Pausaniaan mukaan Mykenen perusti Perseus. Linnoituksen muurit rakennettiin 1300-luvulla eKr ja niitä laajennettiin sata vuotta myöhemmin. Todennäköisesti maanjäristys tuhosi linnoituksen ja tämän jälkeen linnoitus hylättiin. Alueella on Atreuksen hautakammio 1300-luvulta eKr, jota muun muassa Lordi Elgin tutki 1802. Näitä löytöjä on runsaasti nähtävänä museossa. Alueelle kuljetaan leijonaportin kautta, joka onkin kuuluisin muisto kerran niin kukoistavasta linnoituksesta.

Epidauroksen teatteri on parhaiten säilynyt teatteri Kreikassa ja sen akustiikka on erinomainen. Teatteri on rakennettu n. 330-320 eKr. Teatterissa on 55 penkkiriviä ja tämän mukaan on laskettu 13000-14000 mahtuneen seuraamaan esityksiä. Edelleen teatterissa esitetään kesäisin antiikin draamoja.

10.6.
Nyky-Kreikka ja koulutuspolitiikka olivat keskiviikon teemana. Päivä vietettiin instituutin tiloissa. Kuulimme muun muassa niistä murheista, joita maan taloudellinen tilanne on aiheuttanut koulutukselle. Kouluvierailu ei toteutunutkaan, mutta luonamme kävi kolme opettajaa kertomassa omasta työstään. Pisa-tutkimuksen tulokset ja Suomen maine hyvän koulutuksen maana tunnettiin hyvin ja epäilimme, ettei tästä syystä meille haluttu näyttää koulujen arkea. Tapaamillamme opettajilla oli käsitys, että Suomessa kaikilla oppilailla on tablettitietokoneet käytössään! Pääsimme oikaisemaan opettajien käsityksiä. Opettajia kuunnellessa kuitenkin mietin, ettei meillä ole vielä mitään hätää! Kreikassa opetusryhmät ovat suuria, eikä koulunkäyntiavustajia ole lainkaan, opettajien palkat laskevat laskemistaan, kouluruokailua ei ole, joten lapset ovat todella väsyneitä mutta samoin ovat myös opettajat, koska ministeriöltä tulevat ohjeet muuttuvat jopa 7-8 kertaa vuodessa. Pitkäjänteinen kehittämistyökin tuntuu mahdottomalta, sillä opettajakunta valitsee aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan joukostaan rehtorin. Vapaa sivistystyö on aivan tuntematon käsite Kreikassa, ainakaan nämä kolme opettajaa eivät osanneet sanoa sanaakaan, kun kysyin tästä aiheesta.

11.6.
Torstaina 11.6. meille ja historian opettajille oli järjestetty tapaaminen Suomen suurlähetystössä. Suurlähettiläs Pauli Mäkelä kertoi suomalaisesta näkökulmasta havainnoistaan, joita hän on tehnyt Kreikan tilanteesta ja syistä, jotka tähän ehkä ovat johtaneet. Tämän vierailun jälkeen tutustumiskohteena oli Benaki-museo, joka käsityönopettajalle oli se mieluisin kohde. Benaki-suku on aikoinaan puuvillakaupalla rikastunut ja alkanut kerätä esineistöä, joka tällä hetkellä on 45.000. Jo rakennus ja sisäänkäynti on upea mutta mitä kaikkea kätkevätkään talon monet kerrokset! Huikaisevia aarteita jopa viiden tuhannen vuoden takaa. Tekstiilejä, koruja, leikkikaluja, huonekaluja, kirkollisia esineitä. Kreikan saarilta kerättyjä vanhoja kansallispukuja oli kymmeniä! Museolla on omat osastonsa eri materiaalien konservointiin, on tekstiileihin erikoistuneita, keramiikkaan, metalliin, puuhun jne. Valtavan upea museo, jossa olisin voinut katsella vaikka kuinka kauan.

Okka9 (kopio)

Kuva 9. Suurlähettiläs Pauli Mäkelä kertomassa Kreikan talousvaikeuksista.

 

Okka10 (kopio)
Kuva 10. Benaki-museon aarteita.

 

Okka11 (kopio)

Kuva 11. Metallilangoin kirjottu liivin helma.

 

Okka12 (kopio)

Kuva 12. Pukuja Kreikan saarilta.

 

Okka13 (kopio)

Kuva 13. Benaki-suvun vaakuna vuodelta 1764.

 

Okka14 (kopio)

Kuva 14. Ketjupistokirjontaa villalangoin.

 

Okka15 (kopio)

Kuva 15. Kirkollisia hopeaesineitä museon kokoelmista.

12.6.
Perjantain 12.6. menimme metrolla ihmettelemään kreikkalaista torielämää. Keskustorin lihatorilla kymmenet myyjät huutelivat tuotteidensa hintoja ja valikoimiaan. Näin ainakin luulen, sillä en osaa kreikkaa. Tuotevalikoima poikkeaa suomalaisesta kovastikin, ehkä olemme liiaksi tottuneet valmispakkauksiin. Maustekojut lumosivat tuoksuillaan ja hinnat olivat todella edullisia. Monet ostivatkin maustepusseja tuliaisiksi Suomeen. Myös oliiviöljysaippuat näyttivät tekevän kauppansa. Lihatorin vieressä oli yhtä suuri kalatori ja täällä näytti tavallinen kansa tekevän kaikki ruokaostoksensa.

Okka16 (kopio)

Kuva 16. Näkymä lihatorilta.

 

Okka17 (kopio)

Kuva 17. Keskustorin mauste- ja pähkinävalikoimaa.

 

Perjantaina kävimme Dionysos-teatterissa ja  Acropoliilla, joka tietysti on kaupungin kuuluisin turistikohde. Vesa oli mukanamme ja kertoi näiden kohteiden historiasta. Dionysoksen pyhäkköalueella oli alun perin kaksi temppeliä. Vanhempi temppeli rakennettiin 500-luvulla eKr ja siellä säilytettiin Eleutheraista tuotua Dionysoksen puista kulttipatsasta. Alue on muuttanut muotoaan historian saatossa. Herulien hyökkäys Ateenaan vuonna 267 jKr aiheutti paljon tuhoa kaupunginmonumenteille ja Akropoliin etelärinteen rakennuksille, siis myös Dionysoksen teatterille. Kristityt rakensivat omia rakennuksiaan pakanallisten rakennusten päälle tai muunsivat niitä omaan käyttöönsä. 400-luvulla jKr. Asklepioksen ja Dionysoksen teatterin itäisen paradoksen kohdalle rakennettiin varhaiskristilliset basilikat.

Kävelimme täältä Agoralle. Tuhat vuotta vanha kirkko oli vaikuttava näky. Seinämaalauksissa on vielä yllättävän paljon värejä jäljellä. 

Okka18 (kopio)
 
Kuva 18. Näkymä matkalla Agoralle.

 

Okka19 (kopio)

Kuva 19. Edessä Dionysos-teatteri, taustalla Akropoliin muuri.

 

Okka20 (kopio)

Kuva 20. Akropolis, jossa korjaustyöt edelleen jatkuvat.

 

Okka21 (kopio)

Kuva 21. Ateena Akrolpoliilta kuvattuna. Keskellä Agora.

Ateenassa on ollut asutusta jo 7000 vuotta ja tarun mukaan kaupunki nimettiin kreikkalaisen viisauden jumalattaren Pallas Athenen mukaan, kun hän kilpaili voittoisasti kaupungin suojeluspyhimyksen tittelistä meren jumala Poseidonin kanssa. Ensimmäiset asutuskeskukset syntyivät Akropoliin kukkulalle, joka toimi hyvänä puolustuspaikkana vihollisia vastaan.
Akropolis valittiin maailmanperintöluetteloon 1987. Ateenan 90 metriä korkealla Akropolis-kukkulalla sijaitsi varhaisia palvontapaikkoja, kuten 500-luvulla eKr rakennetut Athena Polias -temppeli ja Arkhaios Naos-temppeli. Nykyisen muotonsa kukkula sai Ateenan kulta-aikana (460–430 eKr.), kun sille rakennettiin persialaisten hävitysretken jälkeen useita temppeleitä Perikleen johdolla. Mukana rakennustöissä olivat kuvanveistäjä Feidias ja arkkitehdit Iktinos, Kallikrates sekä Mnesikles. Vuosien 467 eKr. ja 406 eKr. välisenä aikana 156 metriä korkealle kukkulalle rakennettiin muun muassa Erekhtheion, Athene Niken temppeli ja Parthenon.

 

Okka22 (kopio)  Kuva 22. Antiofikasta näkyy koko kaupunki.  

Antiofikan alueelle oli melkoinen kapuaminen ylös mutta näkymät sieltä kaupungin ylle sen arvoiset. Kapeille kujille ei ole pääsyä autoilla, ehkä siksi alueen idyllisyys vain korostui.

Kävimme myös koulumuseossa, jossa meille vanhan kansakoulun käyneille oli paljon tutunoloista esineistöä: opetustaulut, pulpetit ja aapiset olivat ihan kuin Riihimäellä Lasitehtaan kansakoulussa.

Illalla söimme päätösillallisen Vesan valitsemassa ravintolassa Plakan alueella, joka on Ateenan vanhaa kaupunkia. Viikko oli kaikkien mielestä melkoinen kokemus, josta löytyy sulateltavaa pitkäksi aikaa. Yksi valintakriteeri matkalle oli ollut hyödynnettävyys omassa työssä. Agoran vanhassa kirkossa olevat kiveen kaiverretut ornamentit olivat sellainen minulle, näin niissä valmiin mallin, jota voi käyttää esimerkiksi kirjonnassa tai kankaanpainannassa mutta eniten minua viehätti kokeilla niitä frivolitépitsiin.

Okka23 (kopio) Kuva 23. Tuhat vuotta vanha kirkko Agoralla.

 

Anne Sallinen, suunnittelijaopettaja Pirkan opistossa

 

 

 

Vain muutaman euron tähden

Monet vanhemman polven opistoaktiivit muistelevat kaiholla aikoja, jolloin kansalaisopistoon pääsi ilmaiseksi tai vain muutaman markan lukukausimaksulla. Noina vapaan sivistystyön kultaisina vuosina opistoliikkeellä oli kansallinen sivistystehtävä erityisesti suomalaisten kielitaidon ja yleissivistyksen kehittäjänä sekä tasa-arvon edistäjänä. Opintopiiri-sanalla oli lähes maaginen kaiku väestön keskuudessa ja kurssipaikan metsästyksestä tuli oma rituaalinsa pitkine jonotuksineen.

Opistotyön tenho ei vuosien varrella ole kadonnut mihinkään ja kansalaisopistoissa opiskelee edelleen noin puoli miljoonaa kansalaista vuosittain. Myös Pirkan opiston toiminta-alueella kurssit ovat seutukunnan asukkaille henkireikiä ja tuovat virkistystä työelämän paineisiin sekä arjen harmauteen. Uuden lukukauden alku on aina merkkitapaus opisto-opiskelijan vuosikellossa ja postiluukusta kolahtava opinto-opas lähes bestsellerin veroinen lukukokemus.

Kuluneena syksynä opiston uskottavuus joutui kuitenkin todelliseen testiin, kun päättäjät haastoivat meidät mukaan kuntien taloustalkoisiin. Vilkasta keskustelua käytiin erityisesti siitä, mikä vapaan sivistystyön yhteiskunnallinen merkitys on tilanteessa, jossa jo perusopetuksen ja perusturvankin palvelut joutuvat menoleikkuriin.

Säästöihin siis taivuttiin, mutta mistä ja kenen rahoista? Kun valtio ja kurssilaiset kustantavat
jo tälläkin hetkellä opistotoiminnan kuluista leijonanosan, ei kuntien vuosimaksuksi jää kuin
kahdeksan euroa asukasta kohden. Kun tästä nyt tingitään, joudumme jo keväällä vähentämään opetustamme noin viisi prosenttia. Tämä puolestaan leikkaa suoraan valtion tuntiperusteista rahoitusta. Näin kuntien säästötavoite pakenee lähes tavoittamattomiin ja maksumiehen rooli jää entistä korostetummin opiskelijoille itselleen.

Budjettikarsinta luokin väistämättä paineita kurssimaksujen korotukseen syksylle 2015. Uhkakuva on toki vältettävissä, mikäli pystymme saamaan lisää opiskelijoita ja kurssipaikat maksimaaliseen käyttöön. Haastankin siksi kaikki opistomme opiskelijat värväämään vähintään yhden uuden kurssilaisen Pirkan opistoon. Kuntapäättäjille haaste lähtee tuplana.



Matti Korolainen
rehtori

Hyvinvoinnin kuntopiiriin

Minkälainen rooli kansalaisopistolla tulisi olla nyky-yhteiskunnassa? Vapaan sivistystyön guruihin lukeutuvaa Erkki Takataloa lainaten: Tulisiko sen olla temppeli - totuutta etsivä yhteisö, jossa valo tulee ylhäältä ja rituaalit höystävät arkea. Vai kenties utopistinen keidas - tasa-arvoisten ihmisten yhteisö, jossa vallitsee opetuksen ja opiskelun vapaus. Entäpä tehdas - hierarkinen ja byrokraattinen tiedon ja työvoiman tuotantolaitos, joka takoo tulosta ja investoinneille saadaan vastinetta. Tai ehkä sittenkin basaari - vapaa markkinapaikka, jossa kuluttaja on kuningas.

Tuon Erkin lanseeraaman mallin rinnalle voidaan nostaa vielä näkemys kansalaisen kokonaisvaltaisesta kuntopiiristä jonka alueita ovat henkinen, ammatillinen, sosiaalinen ja fyysinen. Henkinen kuntopiiri näyttää suuntaa ja takoo uskoa sekä toivoa elämään. Ammatillinen kohottaa niitä tietoja ja taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Sosiaalinen kuntopiiri puolestaan valaa perustaa ystävyydelle, yhteisöllisyydelle ja kumppanuudelle. Fyysinen vaalii jaksamista, vireyttä ja kuntoa.

Kansalaisopistot ovat koko olemassaolonsa ajan vetäneet näitä hyvinvoinnin kuntopiirejä ja ne kelpaavat edelleen perusteluiksi opistojen olemassaololle. Opistojen on kuitenkin jatkuvasti tehtävä itsensä uudelleen tarpeelliseksi.  Opiskelijat tekevät valintojaan monien hyvien ja tärkeiden asioiden välillä.  Tarjontaa on runsaasti ja kilpailu on kovaa. Ratkaisevaksi tekijöiksi tässä pelissä nousevat innostus ja luovuus, mutta tärkeää osaa näyttelevät myös realismi ja taito mukautua ympäristön muutoksiin.

Valtiovallan ja kuntien taloustalkoot ajavat opistoja yhteen kautta Suomen.  Paikallisesti ratkaisut saattavat olla hyvinkin erilaisia, mutta yksi on varmaa: kansalaisopistojen tarve ei häviä mihinkään. Opistot palvelevat kaikkia, tulevat lähelle ja vastaavat tämän päivän sivistys- ja harrastustarpeisiin.  Juuri tässä piilee opistokentän voima. Siksi kansalaisopistot ovatkin valtakunnan suurin kansanliike. 

 

Matti Korolainen
rehtori